torstaina, maaliskuuta 30, 2006
Hyvä ihminen pitää minkä lupaa, kohtelee muita niinkuin haluaisi itseään kohdeltavan, on kohtelias liikenteessä, hymyilee alituiseen ( ei kuitenkaan liian tuttavallisesti ), kiittää palvelusta, ei seiso väärässä paikassa leivosmyymälän tiskillä, ei etuile leivosmyymälän tiskillä, ei katsele murhaavasti leivosmyymälän tiskillä, ei ole äänekäs leivosmyymälän tiskillä, alistuu kohtaloonsa leivosmyymälän tiskillä, poistuu iloisena leivosmyymälän tiskiltä, palaa aina vaan uudelleen leivosmyymälän tiskille. Tyyne ei ole hyvä ihminen.
tiistaina, maaliskuuta 28, 2006
Tyyne blues
Kun heräsin tänä aamuuuunaaa,
löin kualin lipaston nurkkaan
Kierähin raskaasti lattiaan,
ja juutuin kiinni purkkaan
Haparoin pimeessä kuumaan suihkuun,
sain tietysti saippuuta molempiin silmiin
Puuron jälkeen hapusin etteiseen
ja taas loin katseeni pilviin
Ei kule nyt oikein kivasti
on auton ovet täysin jäässä
Työpaikan piha on vähähiekkanen
ja taas on kuhmu päässä
Tiedostot hävii yhtenään
on vika tietysti koneen
Kotiin on jälleen matka edessä
ja totean: on junaan meitä moneen
Taas väsymys iskee kesken uutisten
viimein lampaita laskemaan alan
Maha mouruaa hullun lailla
taas unohdin iltapalan
löin kualin lipaston nurkkaan
Kierähin raskaasti lattiaan,
ja juutuin kiinni purkkaan
Haparoin pimeessä kuumaan suihkuun,
sain tietysti saippuuta molempiin silmiin
Puuron jälkeen hapusin etteiseen
ja taas loin katseeni pilviin
Ei kule nyt oikein kivasti
on auton ovet täysin jäässä
Työpaikan piha on vähähiekkanen
ja taas on kuhmu päässä
Tiedostot hävii yhtenään
on vika tietysti koneen
Kotiin on jälleen matka edessä
ja totean: on junaan meitä moneen
Taas väsymys iskee kesken uutisten
viimein lampaita laskemaan alan
Maha mouruaa hullun lailla
taas unohdin iltapalan
maanantaina, maaliskuuta 27, 2006
Tyyne toteuttaa sommitteluoppiaan
Lähes täydellistä !!!! Huomatkaa virheetön, mitäänsanomaton tausta. Näin kohde pullahtaa hyvin esiin. Erilaisten heijastimien käyttö on jo näillä etäisyyksillä hankalaa. Tyynen kaveri (Urmas) kertoi, että kohteen toinen puoli (siis kuvassa näkymätön osuus) ei ollutkaan kuin tyydyttävästi valaistu. Niinpä sitten tämäkin, viikkoja kestänyt valmistelutyö meni hukkaan. Arvosanaksi tulee hyvä/tyydyttävä (tätäkin arvosanaa nostaa valtavasti tuo hyvin onnistunut sommittelu).
No niin. Tämä on sitä hömppää, josta Tyyne on jo varoittanut !! Olkoonkin, että kuvaaja sanoo käyttäneensä neulanreikäkameraa (siinähän ei ole etsintä). Onkos pakko tehdä tästä kuvaamisesta niin vaikeaa, häh ? Kai sitä tervejärkinen ihminen voi sen verran ryhdistäytyä, että hommaa vähän nykyaikaisemmat välineet... vai vielä neulanreikäkamera.
No niin. Tämä on sitä hömppää, josta Tyyne on jo varoittanut !! Olkoonkin, että kuvaaja sanoo käyttäneensä neulanreikäkameraa (siinähän ei ole etsintä). Onkos pakko tehdä tästä kuvaamisesta niin vaikeaa, häh ? Kai sitä tervejärkinen ihminen voi sen verran ryhdistäytyä, että hommaa vähän nykyaikaisemmat välineet... vai vielä neulanreikäkamera.
sunnuntai, maaliskuuta 26, 2006
Papanaharrastajien kulta-aikaa
Kevät, tuo hajujen ja tippuvien räystäiden (nykyrakentamista parhaimmillaan) aika on oven tälläpuolen. Nyt jos koskaan on aika aloittaa uusi harrastus. Tyyne on varastanut idean serkultaan, mutta serkulla ei ole valitettavasti nettiyhteyttä, joten täältä pesee. Etsi siis käsiisi styroksinen levy. Muoto vapaa. Lisäksi tarvitset nuppineuloja. Joko ostat nuppineulapakkauksen tai ilmainenkin vaihtoehto on olemassa. Ilmaiseksi saat neulat ostamalla 37 €:n miestenpaidan (esim saksalainen Jupiter) ja ottamalla talteen paidan pakkaukseen kiinnittävät neulat. Mutta asiaan: pue päällesi kunnolla ja aurinko lasit mukaan (ei liian tummat, kohta huomaat miksi). Etsi keväthangilta jäniksen papanoita ja erittäin varoen laita ne pehmeään säkkiin. Kerätessä voit käyttää kiivi-hedelmän keruu menetelmää: pehmein hanskoin, hiljaa hyväillen, hitain liikkein varovasti pehmeästä nahasta ja silkistä tehtyyn laukkuun papana sujauttaen. Tyynen serkku on kerännyt papanoita jo vuodesta 1975 alkaen ja sanoo, ettei kahta täysin samanlaista ole koskaan löytänyt. Tarkoitus oli aloittaa jo vuotta aiemmin, mutta suuntautumisvaihtoehtona aluksi oli myös hirven papanat. Tämä sisäinen myllerrys hidasti aloitusta n. vuodella. Mutta niin se vaan ikä pehmentää ihmistä, hän nimittäin kuitenkin aikoo vaihteeksi siirtyä sinne hirvipuolelle. Ai niin. Pitäähän ne papanat sieltä säkistä esiin kaivella ja kiinnittää niillä neuloilla siihen styroksiseen levyyn. Matemaatikot haluavat tässäkin loogisia kuvioita tai suoria linjoja. Taiteilijat pyrkivät kiinnittelemään papanoita jopa levyn sivuille ja ohikin. Tyynellä on vain yksi paikka, johon ne pitäisi laittaa: keskileikkauksen osoittamaan paikkaan=keskelle.
perjantaina, maaliskuuta 24, 2006
Tyyne mykistyy
Tätä tapahtuu aniharvoin ! Sanotaan, että maailman puhutuin kieli on suomenkieli. Tämä johtuu siitä, että Tyyne pälättää yötäpäivää. Mutta nyt vetää Tyynen hiljaiseksi kohdatessaan MAAILMAN PARHAAN ESPRESSOPAAHDON. Tämä ihme saapui Tyynen tykö Peter's Coffee Roasterystä. Kyseessä on maailman parhaista kahvilaaduista Suomessa käsityönä paahdettu espressopapu. Matkahuolto toi illansuussa pavut kalakukkolaan ja äskenpä Tyyne täräytti tehdä parit essot ja koskaan ei ole espresso näyttänyt ja maistunut paremmalta. Italian ihme Illy saa haistaa....no pakkohan ne on loppuun käyttää. Kyllä Suomessa osataan!!!!
http://www.peterscoffee.net/
http://www.peterscoffee.net/
tiistaina, maaliskuuta 21, 2006
Tursakkeesta prinssiksi
Nyt se alkaa !!!! Nimittäin Tyynen iltasatu pötpyri. Ensimmäisenä on vuorossa kertomus possusta, josta tuli melkein oikea prinssi.
Olipa kerran porsas (haiseva, turvonnut ja aivan tajuttoman ruma), joka kävellä tallusteli apaattisena eteenpäin. Saapui sitten sysimetsän reunaan ja pienen pelonväristyksen saattelemana työntyi eteenpäin. Jo vain häämötti jotain kimmeltävää synkeän metsän puiden takaa. Se tarinoista tuttu lampihan se siellä kimmelsi räsymaton kirkkain värein. Ja eikun porsas rantaan. Tässä Tyyne vähän oikoo, koska porsaalla on hirvittävän huonossa kunnossa olevat polvet (suvussa muillakin), eikä Tyyne viitsi lisätä tällaisen raajarikon tuskaa edes juoksuttamalla turhaan tarinassa. No lammen toisella puolella kohoaa aivan upea linna (tarina sijoittuu ilmeisesti rannikkoseudulle, koska siellä maa kohoaa ja linna sen mukana). Porsas töllistelee linnaa kärsä avoinna ja lammen kiertäen saapuu linnan portaille. Kuningaspa tietenkin on possua vastassa (luulee ilmeisesti kosimaan tulleeksi prinssiksi). Saat prinsessan puolisoksesi, jos taltutat ilkeän louhikäärmeen, örisee kuningas. Porsas ei kummemmin välitä prinsessasta, mutta tallustaa kumminkin lohikäärmettä tapaamaan. "Olenko mielestäsi louhikäärme vai lohikäärme?" lohikäärme kysyy ensitöikseen porsaalta. Porsaan mielestä on naurettavaa käyttää niin vanhahtavaa nimitystä kuin louhikäärme. Tästäpä louhikäärme (oups..), siis lohikäärme ilahtuu kovin ja pyytää porsasta oikomaan kaikista tietolähteistä termin oikien. Sadussa tämäkin on mahdollista ja porsas tekee työtä käskettyä. Lohikäärme tulee niiiiiin iloiseksi, että talttuu välittömästi. Voidaan siis sanoa, että porsas taltutti lohikäärmeen. Eipä sitten muuta kuin prinsessaa omaksi vonkaamaan ! Kuningas on sitä vanhaa tarinoista tuttua rotua, joka vaatii vielä lisätehtäviä, ennenkuin prinsessa mukaan lohkeaa. Nyt on sitten hypättävä seipään maailman ennätys ! Näin ne kuninkaatkin tarinoissa kehittyy, ennenhän piti taistella jättiläisten kanssa. Porsas painelee reippaasti radalle ja ottaa seipään sorkkiinsa. Kuningas peijooni on kaikenkukkuraksi voidellut seipään benecolilla (kuninkaan kolestroliarvot kohonneet, kertojan huomautus). Eihän se rasvattu seiväs sorkissa pysy. Mutta silloin astuu kaveriksi muuttunut lohikäärme kehiin ja hönkäisee tulipallon porsaan pekoniin. Porsas haistaa käristyvän kankun hajun ja myös tuntee hillitöntä kipua (perheen pienimmille tiedoksi: taruporsasta ei vahingoitettu tarinan aikana !). Kipu saa porsaan pomppaamaan ilman seivästä yli kymmenen metriä korkealle ja koska seiväs unohtui eka kerralla, toistaa homman seipään kanssa. Jokohan nyt tarttuu prinsessa mukaan ? Eipä tietenkään. Vuorossa on kolmas koettelemus: vallihauta on tyhjennettävä krokotiileistä. Silloin porsaan maha menee ihan kuralle hillittömästä pelosta. Lieju valuu tietysti vallihautaan ja saa aikaan krokojen pakokauhun omaisen paon muille maille. Tästäkös kunkku innostuu ja menee oikopäätä uiskentelemaan vallihautaan, jonne ei ollut ollut (tautofonia) menemistä vuosiin. Nyt pitää jo prinsessan tulla omaksi, muuten tarina saa inhan käänteen. Kunkku kömpii vallihaudasta ja haju on muuta kuin mummon muusissa. Porsas vähän aluksi kavahtaa appitarjokasta, mutta suostuu lopulta. Prinsessa napsauttaa suukon porsaan kärsään ja PIM, porsas muuttuu itäsuomalaiseksi pientalonpojaksi, siis prinssiksi. Yksi pikku seikka tosin jää muistuttamaan possuna olemisesta; housuun jää pömpöttämään melkoisen kippurainen ja näyttävä saparo. Siihen päättyi tämä lätinä. Tyyne käy vielä puuteroimassa rupisen nokkansa ja sitten tutumaan.
Olipa kerran porsas (haiseva, turvonnut ja aivan tajuttoman ruma), joka kävellä tallusteli apaattisena eteenpäin. Saapui sitten sysimetsän reunaan ja pienen pelonväristyksen saattelemana työntyi eteenpäin. Jo vain häämötti jotain kimmeltävää synkeän metsän puiden takaa. Se tarinoista tuttu lampihan se siellä kimmelsi räsymaton kirkkain värein. Ja eikun porsas rantaan. Tässä Tyyne vähän oikoo, koska porsaalla on hirvittävän huonossa kunnossa olevat polvet (suvussa muillakin), eikä Tyyne viitsi lisätä tällaisen raajarikon tuskaa edes juoksuttamalla turhaan tarinassa. No lammen toisella puolella kohoaa aivan upea linna (tarina sijoittuu ilmeisesti rannikkoseudulle, koska siellä maa kohoaa ja linna sen mukana). Porsas töllistelee linnaa kärsä avoinna ja lammen kiertäen saapuu linnan portaille. Kuningaspa tietenkin on possua vastassa (luulee ilmeisesti kosimaan tulleeksi prinssiksi). Saat prinsessan puolisoksesi, jos taltutat ilkeän louhikäärmeen, örisee kuningas. Porsas ei kummemmin välitä prinsessasta, mutta tallustaa kumminkin lohikäärmettä tapaamaan. "Olenko mielestäsi louhikäärme vai lohikäärme?" lohikäärme kysyy ensitöikseen porsaalta. Porsaan mielestä on naurettavaa käyttää niin vanhahtavaa nimitystä kuin louhikäärme. Tästäpä louhikäärme (oups..), siis lohikäärme ilahtuu kovin ja pyytää porsasta oikomaan kaikista tietolähteistä termin oikien. Sadussa tämäkin on mahdollista ja porsas tekee työtä käskettyä. Lohikäärme tulee niiiiiin iloiseksi, että talttuu välittömästi. Voidaan siis sanoa, että porsas taltutti lohikäärmeen. Eipä sitten muuta kuin prinsessaa omaksi vonkaamaan ! Kuningas on sitä vanhaa tarinoista tuttua rotua, joka vaatii vielä lisätehtäviä, ennenkuin prinsessa mukaan lohkeaa. Nyt on sitten hypättävä seipään maailman ennätys ! Näin ne kuninkaatkin tarinoissa kehittyy, ennenhän piti taistella jättiläisten kanssa. Porsas painelee reippaasti radalle ja ottaa seipään sorkkiinsa. Kuningas peijooni on kaikenkukkuraksi voidellut seipään benecolilla (kuninkaan kolestroliarvot kohonneet, kertojan huomautus). Eihän se rasvattu seiväs sorkissa pysy. Mutta silloin astuu kaveriksi muuttunut lohikäärme kehiin ja hönkäisee tulipallon porsaan pekoniin. Porsas haistaa käristyvän kankun hajun ja myös tuntee hillitöntä kipua (perheen pienimmille tiedoksi: taruporsasta ei vahingoitettu tarinan aikana !). Kipu saa porsaan pomppaamaan ilman seivästä yli kymmenen metriä korkealle ja koska seiväs unohtui eka kerralla, toistaa homman seipään kanssa. Jokohan nyt tarttuu prinsessa mukaan ? Eipä tietenkään. Vuorossa on kolmas koettelemus: vallihauta on tyhjennettävä krokotiileistä. Silloin porsaan maha menee ihan kuralle hillittömästä pelosta. Lieju valuu tietysti vallihautaan ja saa aikaan krokojen pakokauhun omaisen paon muille maille. Tästäkös kunkku innostuu ja menee oikopäätä uiskentelemaan vallihautaan, jonne ei ollut ollut (tautofonia) menemistä vuosiin. Nyt pitää jo prinsessan tulla omaksi, muuten tarina saa inhan käänteen. Kunkku kömpii vallihaudasta ja haju on muuta kuin mummon muusissa. Porsas vähän aluksi kavahtaa appitarjokasta, mutta suostuu lopulta. Prinsessa napsauttaa suukon porsaan kärsään ja PIM, porsas muuttuu itäsuomalaiseksi pientalonpojaksi, siis prinssiksi. Yksi pikku seikka tosin jää muistuttamaan possuna olemisesta; housuun jää pömpöttämään melkoisen kippurainen ja näyttävä saparo. Siihen päättyi tämä lätinä. Tyyne käy vielä puuteroimassa rupisen nokkansa ja sitten tutumaan.
Tyyne keksii sommittelun
Paljon puhutaan esim. valokuvauksessa tai taiteessa kultaisesta leikkauksesta. Sen määrittämiseen on omat menetelmänsä. Tyynestä tällaiset jalometallijutut on liian yleviä tavalliselle lumikengän kuluttajalle. Tyyne lanseeraa seuraavat leikkaukset: hopeinen , pronssinen, alumiininen, tyroksinen, titaaninen, cesiumininen, lyijyinen, tinainen yms. leikkaus. Tyynelle kuitenkin kaikkein rakkain on keskileikkaus. Tyyne siis pyrkii sijoittamaan AINA kuvattavan kohteen keskelle kuvaa. Jos kyseessä on ryhmäkuva, niin ryhmässä tärkein sijoitetaan luonnollisesti keskelle. Keskileikkauksesta on useita etuja. Esimerkiksi etsimeen voi vetää tussilla viivat nurkasta nurkkaan ristikkäin. Viivojen lekkauspiste on täydelleen kuvan keskipisteessä ! Tyyne välttää tässä viimeiseen saakka vesiliukoista tussia. Usein myös halvemman pään kamerat tarkentavat luotettavasti juuri keskelle. Lisäksi kohdekkin näkyy parhaiten keskellä. Siispä: vältä kaikenmaailman nurkkasijoittamista. Laita kuvattava ihan reilusti keskelle, niin Tyynekin tekee.
Tyynen suuri digikameroiden kohinatesti
Tässä erittäin paha monivärikohina tapaus. Huomatkaa kohinan taipumus painottua tummiin kohtiin. Tyynen neuvo: mitäs kuvaatte mustia kenkiä huonossa valossa ! Hommatkaa siis vaaleat kengät ja kuvatkaa keväthangilla. Kohinaa voi yrittää poistaa (peittää) esimerkiksi ilmaisohjelmilla. Tyyne on valmistanut tuotteen nimeltä: multicolornoiseremover 1.11.1101.09
Tässä otoksessa taas kuvaa vaivaa puutteellisen digimuunnoksen aiheuttama ykkösten ja nollien näkyminen tummilla alueilla. Ilmeisesti muunnin on toteutettu perinteisellä analogia-digitaalimuunnin tekniikalla (A/D-muunnin). Pahaksi onneksi digitaalikamerassa ei tarvita mitään analogia/digitaali -muunnosta, koska kamera nappaa ykköset ja nollat suoraan ilmasta ja tallettaa ne ykkösille ja nollille herkälle kennolle. Tyynen neuvo: sama kuin edellä ja lisäksi vielä kannattaa välttää ns. murrosvaiheen kameroita.
Lopuksi (tälläerää) Tyynen ohjelmalla puhdistettu kenkäkuva. Aina ei voi pelastaa kaikkea oikeaa kuvan sisältöä, mutta kohina on miltei poissa ! Tummissa kohdissa ei näy juurikaan ns. bittimuutosvirheitä ! Samoin inhat monivärikohinaläntit loistaa poissaolollaan. MUTTA sisimmässään Tyyne tunsi, ettei kaikki ollut vielä aivan kohdallaan.
Tässä otoksessa taas kuvaa vaivaa puutteellisen digimuunnoksen aiheuttama ykkösten ja nollien näkyminen tummilla alueilla. Ilmeisesti muunnin on toteutettu perinteisellä analogia-digitaalimuunnin tekniikalla (A/D-muunnin). Pahaksi onneksi digitaalikamerassa ei tarvita mitään analogia/digitaali -muunnosta, koska kamera nappaa ykköset ja nollat suoraan ilmasta ja tallettaa ne ykkösille ja nollille herkälle kennolle. Tyynen neuvo: sama kuin edellä ja lisäksi vielä kannattaa välttää ns. murrosvaiheen kameroita.
Lopuksi (tälläerää) Tyynen ohjelmalla puhdistettu kenkäkuva. Aina ei voi pelastaa kaikkea oikeaa kuvan sisältöä, mutta kohina on miltei poissa ! Tummissa kohdissa ei näy juurikaan ns. bittimuutosvirheitä ! Samoin inhat monivärikohinaläntit loistaa poissaolollaan. MUTTA sisimmässään Tyyne tunsi, ettei kaikki ollut vielä aivan kohdallaan.
maanantaina, maaliskuuta 20, 2006
lauantaina, maaliskuuta 18, 2006
Tyynestä tulee näkymätön !!!!
Tapahtuu Kalakukkolan kauppahallissa. Kello on vähää vaille 11 lauantai aamupäivällä. Koska Tyynelle on tulossa vieraita, Tyyne haluaa tarjota parasta mitä paikkakunta voi tarjota, siis leipomotuotteita. Mielessä väikkyy kirsikkakranssi ja muut herkut. Ennen Tyyneä on yksi asiakas palveltavana. Tyyne on siis seuraavana vuorossa, muttei myyjän mielestä, vaikka Tyyne tervehtii asiakkaan oloisesti. Paikalle tulee pariskunta, jota myyjä tervehtii ja ryhtyy palvelemaan. Tyyne levittää kätensä ihmeissään. No seuraavaksi on varmasti Tyynen vuoro ! Myyjä tervehtii seuraavaksi paikalle tullutta naista ja ryhtyy palvelemaan häntä. Tämä palveltava ja myyjä ovat huomanneet, että Tyyne oli tullut jo kaksi asiakasta sitten, mutta se ei mitenkään haittaa tilannetta ja on ilmeisesti normaali palvelutilanne Burtsowin leivostorilla. Tyyne sanoo normaalia kovaäänisemmin, että myyjä ei ilmeisesti aio palvella Tyyneä ollenkaan. Tämä ei aiheuta sen kummempaa reaktiota. Tyyne päättelee tästä, että Tyyne on muuttunut näkymättömäksi, eikä puhekaan kuulu mihinkään. Nettisivujen mukaan myymälässä Sinua palvelevat Kati ja Sari. Tässä on virhe. Tekstin pitäisi olla : Kati ja Sari palvelevat valikoimiaan ihmisiä. Vai onko niin, etteivät kyseiset ihmiset olleet paikalla, vaan sijaiset. Tyyne poistuu paikalta ja toteaa, että vieraiden tuloon on enää vähän aikaa, joten vieraat varmaan hurmaantuvat paikallisen K-kaupan pakastetoffeewienereihin. Palvelu on hyvää ja tuotteet erinomaisia ja Tyynekin palautuu jälleen näkyväksi.
http://www.leivostori.fi/
http://www.leivostori.fi/
perjantaina, maaliskuuta 17, 2006
Tyynen koti
Karua, erittäin karua ! Mutta kaikesta huolimatta Tyynen perillinen hymyilee asumuksen vieressä varsin onnellisen näköisenä.
Etenkin näin keväällä olot ovat jo melko siedettävät ja lämmön lisäksi myös valoa alkaa olla riittävästi. Myöhemmin kesällä kaikenmaailman pikkuötökät ovat ainaisena riesana. Niinpä Tyyne odottaa ikuisena optimistina jo seuraavaa talvea tuiskuineen ja ravakoine pakkasineen.
Etenkin näin keväällä olot ovat jo melko siedettävät ja lämmön lisäksi myös valoa alkaa olla riittävästi. Myöhemmin kesällä kaikenmaailman pikkuötökät ovat ainaisena riesana. Niinpä Tyyne odottaa ikuisena optimistina jo seuraavaa talvea tuiskuineen ja ravakoine pakkasineen.
torstaina, maaliskuuta 16, 2006
Lumikenkäkenkä
Useiden ns. asiantuntijaliikkeiden mielestä lumikenkään laitetaan paljas jalka. Näin on mikäli Tyyne on ymmärtänyt myyjien viestin oikein.
Tyyne nimittäin kysyi selkeän kysymyksen: "Onko teillä myytävänä lumikenkään hyvin sopivaa kenkää?" Vastauksena oli, että jokaisella on sellaiset jo ennestään ! Ilmeisesti iäinen lujuus on vihdoin löytynyt ja kenkien myynti lopetettu, koska kaikilla on sopivat jo kotona. No Tyyne ei ollut tajunnut ostaa näitä ihmekenkiä. Tyyne osti jo parivuotta sitten Columbian Bogabootoo -kengät. Tyyne väittää ja tietää, että nämä ovat parhaat lumikenkäkengät.
Tyyne nimittäin kysyi selkeän kysymyksen: "Onko teillä myytävänä lumikenkään hyvin sopivaa kenkää?" Vastauksena oli, että jokaisella on sellaiset jo ennestään ! Ilmeisesti iäinen lujuus on vihdoin löytynyt ja kenkien myynti lopetettu, koska kaikilla on sopivat jo kotona. No Tyyne ei ollut tajunnut ostaa näitä ihmekenkiä. Tyyne osti jo parivuotta sitten Columbian Bogabootoo -kengät. Tyyne väittää ja tietää, että nämä ovat parhaat lumikenkäkengät.
keskiviikkona, maaliskuuta 15, 2006
Elokuva
Tyyne ei juurikaan harrasta ns. korkeakulttuuria. Elokuvat kylläkin maistuvat. Tyynepä listaa aluksi muutaman syvempää kouraisseita kuvia: 1) Finding Forrester 2) Kaunis mieli 3) Time Bandits....ja sitten sarjoista esimerkiksi The Office (tätä ei kyllä ole monikaan kavereista oikein ymmärtänyt). Tyyne suosii dvd-formaattia, koska siinä filmi on huomattavasti nopeampi kelata alkuun.
tiistaina, maaliskuuta 14, 2006
Pinsetit
Se on sillä tavalla, että ilman kunnon pinsettejä ei elämä ole elämisen arvoista. Otetaanpa tuttu tapahtumasarja (ainakin Tyynelle): herätyskello soi, Tyyne riuhtaisee itsensä ylös niin, että silmissä käyttää punaista ja päästä huippaa. Siitä sitten vessaan ja sieltä suihkuun, mutta matkan varrella on tikku töksähtänyt Tyynen jalomuotoisen pottuvarpaan alapintaan ja syvälle. Nyt on vaihtoehdot vähissä (amputaatio käväisee häilähdyksen omaisesti mielessä), mutta lopulta muistuu mieleen vihreän lipaston vasemmassa ylälootassa olevat pinsetit. Eikä mitkä tahansa pinsetit vaan ihan aidot monitoimipihtilinkkuveitsimaan tuotteet. Siinä lukee A.Dumont & Fils ja numero 5. Tikulla ei ole mitään mahdollisuuksia, muttei liioin pienillä muttereilla, kameran sisään pudonneilla ruuveilla tai Tyynen ylähuulen päälle työntyvillä karvoilla. Siis vältä huonoja, käytä viitosta.
maanantaina, maaliskuuta 13, 2006
ES
Kun Tyyne ostaa puukon, on kriteerinä maagiset kirjaimet: ES ! Mitäs nämä sitten takaavat. Sanotaanko nyt vaikka täydellisen puukon ! Tuohikahva ei lipsu vaikka Tyyne olisi käsitellyt 47,6 kiloa niljaisia mateita tai unohtanut muuten vain pestä näppinsä raskaan päivän päätteeksi.
Tupessa pitää lukea ES
Terässä pitää lukea ES
Kahva on pinottu tuohilapuista, latojana toiminut ES
Tupessa pitää lukea ES
Terässä pitää lukea ES
Kahva on pinottu tuohilapuista, latojana toiminut ES
sunnuntai, maaliskuuta 12, 2006
Keksi
Tyynen suu maistaa yleensä suolaisen ja makean, kuuman ja kylmän. Siinäpä ne oli. Mutta on toki poikkeuskin. Jos osaat valmistaa espresson tai sen johdannaisen, niin mene K-kauppaan ja etsi kaiken joutavan seasta ARMELLE -liköörikeksi. Suunnista maksun jälkeen suorinta tietä ( ei sitten vilkuilla sivuille ) sen espresson jne. luo. Avaa paketti (siististi !) ja poimi yksi keksi. Eikö olekin nerokas rakenne; konvehdin alle on kiinnitetty juuri sopivan kokoinen keksi. No asiaan. Heilauta sivistyneellä liikkeellä keksi kitusiisi ja siemaise juomaa perään. Jo vain käy yhteen ja hyvin ! Ai niin, ne expresso-ihmiset. Menkää mihin tahansa kauppaan ja ostakaa vaikka riisikakkuja. Sivuilleen saa vilkuilla ja kiertää vaikka ympyrää. Lopulta on kumminkin palattava kotiin sitä expressoa maistelemaan. Syökää se riisikakku ja kaatakaa juoma viemäriin, mutta muistakaa huuhdella hyvin. HUOM ! HUOM ! Viimehetken tärkeä lisäys: keksi toimii erinomaisesti myös pannukahvin kanssa !
lauantaina, maaliskuuta 11, 2006
Pullistuma pumpussa
Seuraavassa erittäin järkyttävä kuvasarja ! Heikkohermoisemmat ainoastaan kuunnelkoot jonkun vahvemman kuvailua seuraavista kuvista ! Kaikki alkoi ihan pienestä huolimattomuudesta peruskunnon ylläpidossa. Tukahtunut toiminta ja sitten lopullinen pysähdys.
Pullistuma pumpussa suunnassa klo 15.
Lähitarkastelu pullistuman suuruudesta.
Se on sittenkin ihmisen tekemä, tyyppikilvestä päätellen.
Pumpun sisuskaluja.
Pullistuma pumpussa suunnassa klo 15.
Lähitarkastelu pullistuman suuruudesta.
Se on sittenkin ihmisen tekemä, tyyppikilvestä päätellen.
Pumpun sisuskaluja.
torstaina, maaliskuuta 09, 2006
keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006
Kokemus isosta C:stä
Tyynellä on kaveri, nimitettäköön häntä vaikka nimellä Einari. No Einaripa pääsi kuvaamaan maailman cupin kisoihin (mäkihyppyä) oikein pressipuolelle. Jostain piti löytää digijärjestelmä ja viimein haaviin köllähti vähäkohinaisen C -malliston hopealta kiiltelevä malli. Einari oli n. kymmenen kuvan jälkeen hyvin vihainen, kun se automaattisesti ponnahtava salama ei ponnahtanut enää ollenkaan. Samoin on-off -kytkimen mukana alkoi pyöriä myös ohjelman valinta -kytkin. Einarin käsi ei saanut vapista yhtään, kun mitalikolmikkoa kuvasi ! Einari aikoo kuulema antautua tarkka-ampuja alalle, koska pystyi kaikesta huolimatta kuvaamaan edes välttävästi. Einarin mielestä C:n kamera on mitä ilmeisemmin digipalstoilla kohinoista kiistelevien tarkoituksiin kehitetty proto.
No siinäpä Einari sai nyt sanansa kuuluville ja näkyville. Kuuluville siksi, että Tyyne joutuu lukemaan niin sanomalehdet kuin netinkin aina ääneen.
No siinäpä Einari sai nyt sanansa kuuluville ja näkyville. Kuuluville siksi, että Tyyne joutuu lukemaan niin sanomalehdet kuin netinkin aina ääneen.
maanantaina, maaliskuuta 06, 2006
ERNST LEITZ WETZLAR
Tuommosta lukee Tyynen pöytäjalustan pohjassa ja lisäksi GERMANY. Ja tässä vasta jalkaosa. Jatkona olevassa kuulanivelkonstruktiossa lukee näiden lisäksi D. Nuo tekstit ei tietysti paljon paina, vaan se muu niiden ympärillä. Tyyne ei ole ikinä nähnyt, eikä kokeillut vakuuttavampaa rakennetta. Onpa Tyynellä lootikossa tuon kopio nimeltään Nikon. Ei pärjää esikuvalleen, ei sitten alkuunkaan. Jos hyvää haluaa (Tyynelle maistuu aina hyvä), niin vastaus on E. Leitz Wetzlar !
sunnuntai, maaliskuuta 05, 2006
Merkittäviä kokemuksia
Tyyne on melkoisen tasaista sorttia, mutta joskus sattuu eteen sellaisia juttuja, että Tyynekin ällistyy. Kokemuksena ensimmäisenä oli ajaminen E90-sarjan 325i neliveto automaatilla. Jopa aina rauhallinen Tyyne kasvatti pienet sarventyngät heti alkumetreillä; tuli hillitön halu pujotella kaikenmaailman sutereiden edelle. Toisena oli Canon 1Ds:n kokeilu. Tuntui, että Tyynen parrunpaksuinen niskakin meinasi taittua kameran painosta, massiivista, massiivista ! Kolmas on Tyynen kaverin löytämä ystävällinen ja kiinnostunut autokauppias. Tällainen ihme löytyi Kaivokselasta lauantai aamuna Lexus-liikkeestä. Neljäs on, että Tyyne pystyi muistamaan nämä kaikki.
lauantaina, maaliskuuta 04, 2006
Elämän ihmeitä
Hatti Jahusen palstoilta luin upean teesin: Jos mattoja kopistelee OIKEIN VAROVASTI, niin ne eivät pölise juuri ollenkaan ! Hienoa ! Tästäpä juontuu monta muuta arkielämän loistavaa mukaelmaa. 1) Jos suihkussa käyttää OIKEIN VÄHÄN VETTÄ, ei kastu juuri ollenkaan ! 2) Jos opettelee asioita OIKEIN NIUKASTI, niin pysyy oppimattomana koko elämänsä ! 3) Jos omenaa kuorii OIKEIN VAROVASTI, ei kuori vahingoitu juuri ollenkaan ! 4) Jos blogia kirjoittaessaan ajattelee OIKEIN VÄHÄN, niin....
perjantaina, maaliskuuta 03, 2006
Digitaalinen vs. Analoginen
Nyt Tyyne kertoo pikkunappuloille suuren viisauden. Tänään saatte tietää mystisen eron filmi-ja digitaalikameran välillä. Onhan ainakin tekniikkaa tunteville selvää, että digitaalitekniikassa on pääpiirteissään kaksi signaalitasoa (TTL-logiikassa n. 0V ja n. 5V). Koska näin on, digitaalikameran laukaisimessa on vain kaksi asentoa: on ja off. Filmikamerassa, joka kuvastaa tässä analogiatekniikkaa, on laukaisimessa ääretön määrä asentoja on-asennon ja off-asennon välillä. Siksi filmikamera on Tyynelle ongelmallinen, Tyyne on nimittäin vähän kantikas luonne. MUTTA Tyyne ei kaihda haasteita, vaan filmittää edelleen innokkaasti. Tämä on vähän sama asia kuin ihmisellä, joka rakastaa autoilua voimakkaasta matkapahoinvointitaipumuksesta huolimatta.
torstaina, maaliskuuta 02, 2006
Neulaa reikään
Neulominen on tuttua Tyynelle jo hamasta lapsuudesta asti. Muistanpa, kun saatettiin neuloa aamusta iltaan ja takaisin. Samalla hoidettiin lehmät ja virtahevot, käytiin kirkolla ja laitettiin porkkanat seipäille. Samalla virisi nuoren kapinoivan Tyynen nutturan alla kapinallisia ajatuksia, maailmassa on oltava jotain virikkeellisempää minua varten. Eipä ollut.
No, vuodet vierivät ja Tyynen elämään lehahti jännittävä harraste; neulanreikäkuvaus. Alku on helppoa: ostetaan valmis reikä (pakastettu tai kuivattu, tuore ei kelpaa), kasataan ympärille kamera mahdollisimman tiukkaan. Filmi ujutetaan neulanreijästä sisään, päätä kannattaa jättää vähän näkyviin, jotta filmin saa myös takaisin. Sitten seuraa niin vaativa tekninen vaihe, ettei Tyyne viitsi sitä selostaa. Lopuksi kuvat laitetaan esille blogiin.
Kuvia voi vapaasti kommentoida, Tyyne ei ota kommentteja mitenkään huomioon, vaan jatkaa syheröisellä linjallaan.
No, vuodet vierivät ja Tyynen elämään lehahti jännittävä harraste; neulanreikäkuvaus. Alku on helppoa: ostetaan valmis reikä (pakastettu tai kuivattu, tuore ei kelpaa), kasataan ympärille kamera mahdollisimman tiukkaan. Filmi ujutetaan neulanreijästä sisään, päätä kannattaa jättää vähän näkyviin, jotta filmin saa myös takaisin. Sitten seuraa niin vaativa tekninen vaihe, ettei Tyyne viitsi sitä selostaa. Lopuksi kuvat laitetaan esille blogiin.
Kuvia voi vapaasti kommentoida, Tyyne ei ota kommentteja mitenkään huomioon, vaan jatkaa syheröisellä linjallaan.
keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2006
Välinetesteistä
Nyt on Tyyne melko vihainen, aihe saa tyynen Tyynen melkoisesti raivostumaan. Olipa kerran tekniikkaan erikoistunut lehti, joka päätti testata dvd-soittimet. Testin voitti erittäin halpa malli, joka oli testaajien mielestä loistava jokasuhteessa. Tyynehän osti välittömästi sellaisen. Pianpa kävi ilmi, ettei soitin pukannut ulos ääntä kompressoimatta. Toisaalta tähän on tottunut nykyaikaisen radiotuotannon aikoihin. No Tyynehän soittaa päräytti toimitukseen ja kysäisi, että onko testattu äänen ulostulo. No, mutta kas ...olipa jäänyt tällainen pikkujuttu testaamatta. Oli kuulema kyseessä enemmänkin esittely.....
Toinen koskee kuluttajalle tietoa antavan tahon näpsäkkää toimintaa. Testit tilataan joltain porukalta, enimmäkseen ulkomailta. Mallit, joita Suomesta ei joka kioskilta saa, pudotetaan pois alkuperäisestä testistä. Siis testivoittaja voi olla esim. kolmannella tilalla alkuperäisessä testissä, mutta yllättäen Suomeen saapuessaan voittaakin testin. Lisäksi mekaanista kestävyyttä, sisäistä rakennetta (joka antaisi viitteitä tulevasta toiminnasta) tai monille tärkeitä teknisiä tietoja ei vaivauduta julkaisemaan. Lisäksi ympäristöseikat unohtuvat täysin laitetesteissä ponnahtaen näkyviin helpommassa kohdassa, esim. aamiaismurotestissä.
Ettäs kehtaavat...
Toinen koskee kuluttajalle tietoa antavan tahon näpsäkkää toimintaa. Testit tilataan joltain porukalta, enimmäkseen ulkomailta. Mallit, joita Suomesta ei joka kioskilta saa, pudotetaan pois alkuperäisestä testistä. Siis testivoittaja voi olla esim. kolmannella tilalla alkuperäisessä testissä, mutta yllättäen Suomeen saapuessaan voittaakin testin. Lisäksi mekaanista kestävyyttä, sisäistä rakennetta (joka antaisi viitteitä tulevasta toiminnasta) tai monille tärkeitä teknisiä tietoja ei vaivauduta julkaisemaan. Lisäksi ympäristöseikat unohtuvat täysin laitetesteissä ponnahtaen näkyviin helpommassa kohdassa, esim. aamiaismurotestissä.
Ettäs kehtaavat...